45 erilaisten digitaalisten työkalujen itsenäiseen käyttöön, paitsi mitä tulee kuvaamiseen ja etäkurssien jakamiseen ( Zavod Republike Slovenije za Šolstvo, 2020). Oppilaiden keskittyminen, motivaatio ja vuorovaikutus oppitunneilla on kaikkien kyselyyn osallistuneiden opettajien mukaan luokassa tapahtuvaan oppimiseen verrattuna alhaisempaa. Kamerat saattoivat olla pois päältä, jolloin visuaalinen kontakti opettajaan ja muihin luokkatovereihin puuttui. Yllättäen puolet opettajista Sloveniassa ja Italiassa arvioi etävuorovaikutuksen hyväksi, kun taas kyproslaiset ja suomalaiset opettajat ilmoittivat oppimismotivaatioon vaikuttaneesta vuorovaikutuksen puutteesta. Tämä on vakava asia, joka mainittiin myös kirjallisuuskatsauksessa: interaktiivisten digitaalisten työkalujen rajallinen käyttö johti vuorovaikutuksen puutteeseen, opiskelijoiden kiinnostuksen ja motivaation menettämiseen. On myös syytä mainita, että suurin osa slovenialaisista, kyproslaisista ja italialaisista opettajista ei ole koskaan käyttänyt tieteidenvälistä/STEAM-lähestymistapaa. Italialaiset opettajat mainitsivat, että he kokeilivat tätä lähestymistapaa verkossa, ja oppilaiden mielestä yhteydet olivat helppoja. Suomalaisille opettajille poikkitieteellinen ja moniaineinen lähestymistapa on tuttu. Tärkeä tekijä tämän lähestymistavan onnistumiselle on suomalaisten ja italialaisten opettajien mielestä hyvä opettajien välinen yhteistyö. Myös kirjallisuuskatsaus korostaa tarvetta kehittää opettajien taitoja ja asenteita poikkitieteellistä opetusta kohtaan. Etäoppiminen tarjosi kaikista haasteista huolimatta opettajille uusia mahdollisuuksia oppia ja opettaa. Opettajat voivat laatia ohjeet etukäteen ja oppilaat voivat toteuttaa ja toistaa kokeita itse, jolloin he saavat lisää autonomiaa ja vapautta. Etäopetus on esimerkki siitä, kuinka pienellä luovuudella voidaan innovoida ja rikastuttaa opettajien toimintatapoja. Tämä on myönteinen näkökohta, jota korostetaan myös luvussa 3.2. Vaikka kaikki opettajat eivät ole perehtyneet innovatiivisiin metodologioihin, kuten STEAM-menetelmään tai opetuksen digitalisointiin (kuten on osoitettu luvussa 3.2 ja OTA:n tarveanalyysissä), he ovat avoimia uusille ideoille ja materiaalille. He ovat valmiita omaksumaan innovaatioita ja olemaan joustavampia opettaessaan, mutta he tarvitsevat helppokäyttöisiä työkaluja, koulutusta ja STEAM-kehyksen avukseen. 4 PÄÄTELMÄT JA LOPPUHUOMAUTUKSET OTA-tarveanalyysi (IO1) yhdessä kirjallisuuskatsauksen kanssa paljastaa, että tarvitaan interventiota, joka voi auttaa kohderyhmiä parantamaan taitojaan ja osaamistaan. Se johtaa tehokkaampaan ja sujuvampaan opetukseen sekä luokkahuoneessa, verkossa että niiden yhdistelmänä. Vain hyvin koulutettu opettaja voi luoda opiskelijoille sopivan ympäristön luonnontieteiden oppimiseen ja samalla kehittää 2000-luvulle tarvittavia taitoja, kuten ongelmanratkaisua ja luovaa ajattelua.
RkJQdWJsaXNoZXIy NzYwNDE=