44 vuorovaikutuksen puute tulisi täyttää tunnekasvatuksella (Katić et al., 2021), jota voidaan edistää taiteen ja käsityön esteettisten elementtien avulla. Opetussuunnitelmat tulee tarkistaa ja mukauttaa etäopetuksen tarpeisiin, arviointikäytäntöjä on muutettava ja uusia teknologioita tulee ottaa mukaan, jotta opettajille voidaan tarjota uusia verkkoystävällisiä vaihtoehtoja. Opettajien välistä yhteistyötä tulee edistää, jotta he voivat tukea toisiaan ja vaihtaa käytänteitään. Tämän seurauksena pandemia ja siitä johtuva siirtyminen etäkoulutukseen tarjoaa opettajille mahdollisuuden rikastuttaa sitä mediaa, jota he käyttävät edustamaan oppimista (Nisiforou et al., 2021; Sofianidis ym., 2021 & Devitt ym., 2020). 3.3 VERTAILU MAITTAIN, OTA-HANKKEEN ANALYYSI IO1 Kirjallisuuskatsausta on hyödyllistä verrata OTA-hankkeen IO1:n osana kehitettyyn kohderyhmien oppimistarpeita koskevaan raporttiin. Tämä raportti sisältää Suomen, Kyproksen, Slovenian ja Italian matematiikan, fysiikan ja kemian opettajien kokemukset, haasteet ja tarpeet erityisesti verkko-opetuksen ja -oppimisen osalta. Raportin pohjana ovat eri maissa toteutetut verkkokyselyt sekä kansalliset kohderyhmät. Toteutettu tarveanalyysi korosti samoja opettajien ja oppilaiden suuria haasteita etäkoulutuksessa, jotka tunnistettiin myös kirjallisuuskatsauksessa. Yksi niistä on aikaraja. Opettajat näyttävät kamppailevan ajanhallinnan kanssa opettaessaan etänä. He kaikki mainitsivat kansallisten opetussuunnitelmien liian laajan luonteen ja tarvittavan valtavan työtaakan, joka ei salli heidän yhdistää teoriaa käytäntöön, olla itsenäisempi, innovatiivinen, luova ja todella yrittää panostaa oppilaidensa kokemuksiin ja taitoihin lyhyessä ajassa. Suurin osa opettajista kaikista maista ilmoitti digitaalisten taitojensa parantuneensa merkittävästi etäopetuksen hätätilanteen vuoksi, kun taas useimmat kyproslaiset ja suomalaiset opettajat mainitsivat korkean ICT-taitojen tason jo ennen pandemian alkamista. Tämän saman raportin havaintojen ja yllä olevan kirjallisuuskatsauksen perusteella voimme kuitenkin olettaa, että nämä parantuneet taidot saattavat liittyä vain verkko-opetuksen teknisiin seikkoihin. Näitä ovat yhdistäminen internetiin ja sen ongelmien käsittely sekä Zoomin tai Teamsin tapaisten alustojen käytön. Kaikki opettajat raportoivat käyttäneensä joitain digitaalisia työkaluja vuorovaikutuksen parantamiseksi (lähinnä keskustelualustoja ja jaettuja dokumentteja), paitsi suomalaiset opettajat, jotka ilmoittivat käyttävänsä näitä työkaluja rajoitetusti. Kirjallisuuskatsaus osoittaa kuitenkin, että etäopetukseen soveltuvia interaktiivisia työkaluja, kuten videoita, tietokilpailuja, online-keskustelufoorumeita, pienryhmähuoneita, pelejä, virtuaalilaboratorioita ja simulaatioita, käytetään rajoitetusti. Tämä koskee erityisesti Kyprosta. Kaikki kyselyyn osallistuneet opettajat myöntävät, että he tarvitsevat lisää koulutusta digitaalitekniikan alalla ja lisää digitaalisten työkalujen vaihtoehtoja. Sloveniassa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa opettajista on melko luottavainen
RkJQdWJsaXNoZXIy NzYwNDE=