43 Suomessa parhaat käytännöt osoittavat, että erityisopetuksen oppilaiden etäopetukseen tehdyt toimintatavat auttavat etäoppimateriaalin ja -tuntien toteuttamisessa. Näitä yksinkertaisia toimintatapoja ovat mm. työkalujen tarkistuslistat, selkeiden sääntöjen antaminen, henkilökohtaisten kysymysten esittäminen oppimiskokemuksesta, säännöllisten taukojen salliminen, tuntisuunnitelmien jakaminen vanhempien kanssa (Ohjeet osallistamiseen, 2022). Tällaisten toimintojen toteuttaminen tai asianmukaisten työkalujen ja menetelmien käyttö verkossa vaatii erityisiä pedagogisia, sisältö- ja teknologisia tietoja ja taitoja. Koska verkkopedagogiikasta ja digitaalisesta opetusmateriaalista ja työkaluista on vähän tai ei lainkaan kokemusta, opettajat eivät pysty edelleenkään siirtämään päivittäisiä opetuskäytäntöjään verkko- tai sekoitettuun tilaan vastatakseen etäopetuksen monimutkaisuuteen (Nisiforou et al., 2021; Junsay et al. al., 2021; Sofianidis et ai., 2021 & Katić et ai., 2021). Materiaalin mukauttamisen ja etäpedagogiikan soveltamisen vaikeus on johtanut vuorovaikutuksen puutteeseen etäopetuksessa. Tämä oli toinen haaste, joka vaikutti opiskelijoiden hyvinvointiin ja heidän sosio-emotionaalisiin tarpeisiinsa, kuten Kyproksen, Italian ja Slovenian tapauksista (Nisiforou et al., 2021; OECD, 2020 & Katić et). al., 2021). Oppilaiden näyttää olevan vaikea keskittyä etäopetuksessa, olla vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä opettajiensa ja luokkatovereidensa kanssa. Tämä oppilaiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön puute demotivoi oppimista ja lisää tylsyyttä (Junsay ym., 2021; Sofianidis ym., 2021; Rannastu- Avalos et al., 2020). Oppilaiden emotionaalinen ja psykologinen ahdistus on lisääntynyt ja hyvinvointi heikennyt koulujen sulkemisen aikana. Oppilaat eivät ole pitäneet etäoppimista tyydyttävänä oppimiskokemuksena, ja se on vaikuttanut vakavasti heidän sitoutumiseensa, tuottavuuteensa ja suorituskykyynsä. Matematiikassa tämä on näkynyt selkeämmin kuin esimerkiksi lukemisessa (Sofianidis et al., 2021 & Amoah et al., 2020). Tämän myös opettajat itse ilmoittivat verkkoopetuksen pääongelmana kaikissa kumppanimaissa (käsitelty luvussa 3.3). Edellä olevan perusteella voimme päätellä, että opettajat tarvitsevat valmistautumista ja koulutusta etäopetuksen teknisessä toteuttamisessa. Etäoppimiseen ja virtuaalikokeilun käyttöön liittyvien uusien pedagogisten käytäntöjen ja työkalujen koulutus on tarpeen erityisesti STEM-kursseilla, jotka vaativat erilaista vuorovaikutusta, mukaan lukien kokeiluja, ryhmätyöskentelyä ja osallistumista kyselypohjaiseen toimintaan (Evagorou et al., 2020). Opettajien on kehitettävä virtuaalisia strategioita, käytettävä äänen, videon ja tekstin yhdistelmää opettajien ja oppilaiden välisen kommunikoinnin, vertaisvuorovaikutuksen ja -yhteistyön sekä reaaliaikaisen sitoutumisen edistämiseen, mikä tarjoaa yhteisöllisyyden tunteen ja inhimillisen kosketuksen oppitunneilleen (Sofianidis et ai., 2021; Devitt ym., 2020). Sosiaalisen
RkJQdWJsaXNoZXIy NzYwNDE=