OTA_project_Methodology_FIN

24 tehtävässä voidaan pyytää etsimään arkkitehtoonisia kuvia rakennuksesta, jossa on käytetty muutakin kuin suorakulmaa. 2.7.2 KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN Vuonna 1938 John Dewey kirjoitti kirjan nimeltä Experience and Education. Se muodostaa perustan keskusteluille kokemuksellisesta oppimisesta. Deweyn kokemuksellisen oppimisen teoriassa kaikki tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä. Tieto on sosiaalisesti rakennettua ja kokemuksiin perustuvaa. Tämä tieto tulisi organisoida tosielämän kokemuksiksi, jotka tarjoavat tiedon kontekstin. Opettajan tehtävänä on organisoida tämä sisältö. Kokemukset perustuvat oppilaiden kykyihin ja valmiuksiin. Kokemuksen laatu on teorian tärkein osa. Kokemuksen päätyttyä oppilailla on tiedot ja kyky soveltaa oppimaansa erilaisissa tilanteissa (Roberts, 2003). David Kolb kirjoitti vuonna 1984 Experiential learning, joka on yksityiskohtainen tutkimus kokemuksellisesta oppimisesta. Hän tutki ja vertasi kolmea muuta pedagogista näkökulmaa: Dewytä, Peageta ja Lewiniä. Kolb halusi kokemuksellisen oppimisen teorian avulla ehdottaa oppimiseen kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa yhdistyvät kokemus, havainto, kognitio ja käyttäytyminen. Hän kehitti teorian oppimisesta nelivaiheisena syklinä, jonka muodostavat konkreettinen kokemus, reflektiivinen havainto, abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivinen kokeilu. Oppiminen on tehokasta, kun oppija käy läpi syklin. Oppijat voivat liittyä sykliin milloin tahansa (Kolb & Kolb, 2013). Kokemuksellinen oppiminen liittyy läheisesti käytännön oppimiseen tai tekemällä oppimiseen. Suurin ero näiden lähestymistapojen välillä on se, että kokemuksellinen oppiminen ottaa askeleen eteenpäin ja korostaa metakognitiivisen prosessin kautta oppimista; oppilaat tulevat mukaan pohtiessaan toimintaansa. Näin tieto syvenee ja sillä on suurempi potentiaali siirtyä myöhemmin arkielämän tilanteisiin. Kun oppiminen ajatellaan kokonaisvaltaiseksi mukautuvaksi prosessiksi, se tarjoaa käsitteellisiä siltoja elämäntilanteiden yli. Sitä voidaan käyttää myös kuvaamaan oppimista jatkuvana, elinikäisenä prosessina (Kolb, 2014, s. 45). Kokemusteoria näkee oppimisen prosessina, jossa tietoa syntyy kokemusten muuntamisen kautta (Kolb, 1984, s. 38). Kokemusten kautta oppiminen on tärkeää monella tapaa. Kun jotain koetaan, ymmärryskyky on paljon korkeampi kuin pelkän teorian kautta. Kouluttajan rooli kokemuksellisessa oppimisessa on tarjota oppimisympäristö.

RkJQdWJsaXNoZXIy NzYwNDE=