12 nostamiseksi. Tavoitteena oli saada oppilaat pitämään luonnontieteiden tunneista ja haluamaan opiskella asiaa koulussa, mutta myös pitämään tieteestä ylipäänsä. Tärkeänä pidettiin tapaa, jolla tiede esitetään. Sen sijaan, että opettaja kannustaisi oppilaita ulkoisilla paineilla kuten kokeiden avulla, PARSEL pyrki edistämään opiskelijoiden omaa motivaatiota ja luontaista halua oppimiseen. Opetusta suhteutettiin oppilaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Tärkeä osa on arviointi, joka ylitti pelkän suoritetun tai suorittamatta jäämisen rajan (Rannikmäe ym., 2010, s. 116-125). Kuva 1: Lähde: Rannikmäe, M., Teppo, M., & Holbrook, J. (2010). Tiedelukutaidon suosio ja relevanssi: kontekstilähtöisen lähestymistavan käyttö. Science Education International, 21(2), 120. 2.4 OTA MENETELMÄT OTA-metodologian kolme vaihetta on strukturoitu PROFILES-hankkeen sisältöön siten, että ne sopivat OTA-projektin tarpeisiin. Ensimmäisessä vaiheessa korostetaan oppilaiden motivaatiota. Jos motivointi suunnitellaan huolellisesti, oppilaiden sisäinen motivaatio syntyy ja he kokevat työnsä koulussa olevan tärkeää ja merkityksellistä. OTA-projekti ottaa tämän vakavasti huomioon metodologiassaan ja lisää taiteen merkitystä STEAM-menetelmään nojaten. Taide tarjoaa oppilaille tilaisuuden saada äänensä kuuluviin. Taiteen kautta voidaan myös käsitellä tieteellisiä sisältöjä ja tuoda ne lähelle oppilaiden arkea (esim. miksi lehdet ovat vihreitä). Tämä herättää heidän kiinnostuksensa, koska he yhdistävät välittömästi tieteen luokkahuoneen ulkopuolella kokemaansa olosuhteisiin, "todelliseen elämään".
RkJQdWJsaXNoZXIy NzYwNDE=