11 2.3 KOLMIVAIHEINEN MALLI Tiedekasvatus kannustaa oppimaan yhteiskunnallisten ja tieteellisten sisältöjen ja käsitteiden ymmärtämistä. Se kannustaa luovuuteen ja parantaa kommunikaatiokykyä ja muita henkilökohtaisia taitoja kuten oma-aloitteisuutta ja sosiaalisia taitoja. Näin tiedekasvatuksella on vaikutusta oppilaan uraan sekä silloin, kun ura liittyy tutkimukseen, että oppilaan kasvaessa vastuulliseksi kansalaiseksi (Holbrook & Rannikmäe, 2007, s. 1347-1362). Kolmivaiheisessa mallissa keskitytään koulutuksen, yhteiskunnan ja tieteen suhteisiin. OTA-metodologian Kolmivaiheisen mallin käsite on kuvattu Science Education Internationalissa julkaistussa artikkelissa (Sormunen et al 2014). Se oli PROFILEShankkeen (www.profiles-project.eu) opetusinnovaatio, jonka tavoitteena on herättää opiskelijoiden sisäinen motivaatio tutussa kontekstissa (skenaariossa) ja tarjota mielekäs tutkimuspohjainen oppimisympäristö (tutkimus) ja hyödyntää luonnontieteiden oppimista ongelmien ratkaisemisessa (päätöksenteossa) (Bolte et al., 2012). Kolme vaihetta ovat skenaario, kysely ja päätöksenteko. 1. Skenaario Tässä vaiheessa oppilaiden sisäinen motivaatio tulee herättää. Tämä tulisi saavuttaa esittelemällä oppilaille aihe, joka on tärkeä heidän elämänsä kannalta ja ansaitsee enemmän arvostusta. Skenaario nousee oppilaiden arjesta, yllättävästä luonnonilmiöstä tai yhteiskuntatieteellisestä asiasta. Alkumotivaatio muodostaa keskeisen lähtökohdan luonnontieteiden oppimiselle. Sen tulee muodostaa pohja tieteellisille kysymyksille tai muille aiheeseen liittyville kysymyksille. 2. Kysely Kysely ylläpitää vaiheessa 1 asetettua motivaatiota. Sen tulee vastata oppimistuloksia, edetä kyselyyn perustuvan oppimisen kautta ja parantaa oppilaiden sosiaalista sitoutumista yhteistyön avulla. Tämä vaihe sisältää myös tulosten esittelyt, keskustelun tulosten merkityksellisyydestä ja luotettavuudesta sekä tulkinnan. 3. Päätöksenteko Viimeisessä vaiheessa annetaan hankituille sisällöille merkitystä sisällyttämällä ne takaisin skenaarioon, joka antoi oppilaalle alkuperäisen motivaation. Oppilaiden pohdinnat voidaan toteuttaa esimerkiksi argumentaatiokeskusteluna, roolileikkinä tai keskusteluna, jossa oppilasryhmä muodostaa harkitun ja perustellun, yhteiskunnan kannalta merkityksellisen päätöksen (Sormunen ym., 2014, s. 43-56). PARSEL oli hanke, jossa käsiteltiin tiedekasvatuksen suosiota ja relevanssia tieteellisen lukutaidon lisäämiseksi, jotta koulun tiedeopetuksen suosio nousisi. PARSEL-hankkeessa tutkittiin arkisten yhteiskuntatieteellisten aiheiden käyttöä luonnontieteiden suosion
RkJQdWJsaXNoZXIy NzYwNDE=